Lue tästä miten Someron Kultelan kyläkirja tehtiin
Kultelan Kyläyhdistys näki päivänvalon alkuvuodesta 2002. Yhdistys perustettiin edistämään kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta ja kylän elinkelpoisuutta. Yhdistys toimii asukkaidensa edunvalvojana ja pyrkii edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä. Yhdistys on nuoresta iästään huolimatta saanut paljon aikaan, josta todisteena Kultelasta löytyvä viihtyisä Savi puisto, leikkikenttineen, saviuunineen, huvimajoineen, grillikatoksineen. Kultelasta on myös kirjoitettu kaksi kirjaa "Kultela - Vanhat valokuvat" ja "Kultela - Punasaven kylä".
Kylässä toimii erittäin aktiivinen kyläyhdistys, joka järjestää useita tapahtumia pitkin vuotta. Vuosi aloitetaan jo loppiaisena, jolloin valaistaan Kultelan läpi kulkeva Hämeen härkätien varret kynttilöin, lyhdyin ja lumi/jääveistoksin. Talvisin kyläläiset ylläpitävät lumitilanteen mahdollistaessa latua. Usein keväisin tai alkukesästä järjestetään yhteinen huvittelumatka kulttuurin, taiteen ja viihteen alkulähteille. Tähän mennessä retkiä on järjestetty niin sisä-, kuin ulkoteattereihin, sekä huvipuistoihin. Kesällä puistossa on lapsille tarjolla leikkipuisto ja aikuisille urheilua, niin kahvakuulan kuin lentopallon muodossa. Kesän lähestyessään loppua, kyläläiset kokoontuvat yhteen valmistelemaan kylänyhteistä tapahtumaa, joka ennen on kulkenut "Savi Palaa"-tapahtuman nimellä. Nykyisin tapahtuma on muuttanut muotoaan urheilullisempaan suuntaan, mutta talkoohenki ja yhdessä tekeminen säilyy. Syksyisin kylämme äidit ja kylämummot ovat järjestäneet puistokirppiksen, jossa lasten tavarat vaihtavat omistajaa. Aikuisten tehdessä löytöjään, lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa esim. keppihevosten ja kasvojenmaalauksen muodossa. Joulun lähestyessä kyläyhdistys on tapansa mukaan tarjonnut riisipuuroa perinteisessä Kokinpuntti-Pukinkontti tapahtumassa, jossa joulupukkikin on kiireistään huolimatta, joka vuosi ehtinyt vierailemaan. Lisäksi joulunodotusta on yhdessä someron seurakunnan kanssa vietetty Puistokirkon muodossa.
Kultelan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1492. Vuonna 1539 siellä oli kolme taloa, Hurri, Teeri ja Vakkuri. 1900-luvun alussa oli kylässä 13 taloa. Vuonna 1860 oli Kultelassa 10 torppaa, 1910 torppia oli vain 2 jäljellä. Itsenäisiä taloja oli 1910 16 kpl, vuoteen 1940 oli kylä kasvanut 93-taloiseksi. Kultela sijaitsee vanhojen teiden risteyskohdassa. Kultelan kylä on perimätiedon mukaan saanut nimensä yhteisellä kylätontilla sijainneesta "kultoisesta lähteestä", joka oli kyläläisten ehtymätön vedensaantipaikka. 1970 ruoppauksen yhteydessä lähde joutui jokiuomaan. Kuulopuheen muukaan myös "Hämeen portti" on sijainnut tällä osuudella Hämeen Härkätietä. Kultelan nykyinen asutus on keskittynyt Härkätien varteen, jonka tuntumassa ovat sijainneet myös useat tiili- ja savenvalajaverstaat, joiden syntymiselle Kultelan kuuluisa savi on luonut edellytykset. Tiiliä on lyöty keskiajalta lähtien ja teolliseen valmistukseen ryhdyttiin 1930-luvulla. Ensimmäinen savenvalajaverstas perustettiin 1860-luvulla. Laajimmillaan saviastiatuotanto oli 1920-luvulla. Näkyvänä muistona ovat Härkätien tuntumassa sijaitsevat savikuopat ja lukuisat 1930-luvulla rakennetut tiiliset vilja-aitat. Kokonaisvaikutelma Kultelan kylästä on elävä ja kerroksellinen. Kylän keskusta on arvokasta kyläkulttuurimaisemaa. Kultela on tyypillisesti pienyrittäjien kylä, maanviljelijöitä on vähemmän. Alueen savilöydöt ovat viitoittaneet yrittäjyyttä tiilen tekoon sekä kaakelin valmistukseen. Kylän taloista monissa löytyy paikallisten mestareiden kakluuneja ja tietenkin talojen tiiliosat ovat paikallista tuotantoa. Kultelan savenvalajan museo on Kalle Männistön verstas ja tien toiselta puolelta löytyy hänen asuntonsa. Pihat ovat suurimmaksi osaksi hienosti laitetut ja niitä ympäröivät kukkivat pensasaidat, jotka myös kaunistavat tiemaisemaa.
Saven valmistus kaupalliseen käyttöön alkoi 1869 Kultelan kylässä , kun Tammisaaresta tullut Johan August Roos perusti kylään ensimmäisen verstaan. Roosin savenvalajasuku jatkui kolmessa polvessa. Laajimmillaan savituotteita valmistettiin käsin Kultelassa 1920-luvulla kun kylässä toimi viisi savenvalajaverstasta. Savipajoista tuotanto laajeni 1960-luvulla tiili- ja tiiliputkiteollisuudeksi kun Suomessa salaojitettiin runsaasti. Salaojateollisuuden vuoksi Kultelan kylässä on aina ollut runsaasti muuta yksityisyrittäjyyttä kuten metalliteollisuutta, muurareita, ompelijoita, suutareita, räätäleitä, kirvesmiehiä, autoilijoita, valokuvaamo, majoitus- ja pitopalvelua sekä maataloutta. Somerolainen ja erityisesti Kultelasta löytyvä savi soveltuu keramiikkavalmistukseen. Vieläkin savea toimitetaan suuria lasteja taideteollisuuden käyttöön. Nykyisin kylässä toimii kaksi tiilitehdasta. Yksi Kultelan erikoistuotteista on ollut käsinlyödyt restaurointitiilet ja –lattialaatat. Niitä on käytetty lähes kaikissa suurissa restaurointikohteissa kuten Hämeenlinna , Turun tuomiokirkko, Suomenlinna ja Raaseporinlinna. Käsinlyöntiosaaminen on yhä tallessa ja taidon säilyttäminen on yksi kyläyhdistyksen tavoitteista. Someron kirkon tiilet on valmistettu Kultelan savesta. Pari vuotta sitten Kultelan savesta poltettiin Someron uuden kirjaston sisäpihalla oleva tilataideteos. Tarja Palanderin kirjoitus Savenvalanta käsityöteollisuutena Somerolla sisältää paljon tietoa saviteollisuuden historiasta, savenvalannan tulosta Somerolle sekä saven käsittelystä. Tietoja kirjoitustyöhönsä hän on saanut mm. haastattelemalla savenvalajamestari Kalle Männistöä.
Savenvalajamestari Kalle Männistön vanha paja eli Savenvalajamuseo on avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Somero-Seura ry, Marika Haapala puh. 040-746 2845 Hinnat: aikuiset - €, alle 12-vuotiaat - €, ryhmät (yli 10 hlö) -€/hlö SAVENVALAJAMUSEOHämeen Härkätie 22731400 SOMERO
Puistosta löytyy lapsille leikkikenttä, kiipeilytelineineen, liukumäkineen, keinuineen, sekä leikkimökki ja hiekkalaatikko. Eväitä voi nauttia grillikatoksessa, jossa tulenteko mahdollisuudes. Puistosta löytyy myös huvimaja, jossa on mahdollista pitää omia kokoontumisia, huvimajan käytöstä ja sen avaimesta kannattaa olla kyläyhdistykseen rohkeasti yhteydessä. Saviperinnettä yllä pitää puistossa kaksi saviuunia, joita poltetaan erinäisissä puiston ja kyläyhdistyksen tapahtumissa.
Hämeen Härkätie 189, 31400 Somero Voit kommentoida ja kysellä Kultelan kylään ja kyläyhdistykseen liittyvistä asioista laittamalla palautetta seuraaviin sähköpostiosoitteisiin: sarita.kankare(a)kultela.fi, sarita_kankare(a)hotmail.com tai puhelin Sarita 050 5475690 Muista ilmoittaa yhteystietosi, jos haluat vastauksen. Grillikatoksen voi varata omaan käyttöön samoista yhteystiedoista (maksuton) (vapaaehtoinen puumaksu 5 € tilille FI94 4327 1020 0412 20). Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta kyläyhdistyksen facebook-sivulla. Puistoon on myös piilotettu Geokätkö, kätkö sijaitsee helposti saavutettavassa paikassa, jolloin kaiken ikäisillä ja kuntoisilla on mahdollisuus päästä kätkölle. Tarkemmat ohjeet kätköstä Geocaching.com.